Shizuoka 11.-13.5.

Lähdimme tiistaina 11.5. Rotary klubini kanssa kohti Shizuokaa, joka tunnetaan vihreästä teestä ja Fuji-vuoresta. Jo lentokoneen ikkunasta näytti maisema aivan erilaiselta kuin Hokkaidossa: kaupungit olivat pieniä ja joka puolella näkyi kauniisiin riveihin istutettuja tee-viljelmiä. Saapumishetkestä alkaen oli tunne kuin Espanjaan tehdyllä syyslomareissulla: kaikkialla oli vihreää, kapungissa mukavan leppoisa tunnelma ja tien laidoilla kasvoi bambuja, palmuja ja appelsiini-puita. Ennenkaikkea lämpöä riitti kylmästä Hokkaidosta tulleelle vaihtarille hyvin, 25 astetta takasi sen varmasti toukokuisena paivana!

Lentokentältä bussi vei meidät syömään teeviljelmien keskelle paikallisia herkkuja, mihin kuului esimerkiksi pienet sakura-katkaravut ja tietysti vihreä tee. Paikalta olisi pitänyt jo nähdä Fuji-vuori, mutta huonon kelin takia huippu jäi pilvien taakse piiloon.



Jatkoimme bussilla matkaa kohta Senzu-kaupunkia. Pysähdyimme eräässä kylässä matkan varrella huoltoasemalle. Huoltoasemalla oli kylän ihmisiä kokoontuneena katoksen alla. Ihmettelin tietysti että mikä ihmeen kokous oli oikein meneillään ja menin tutkailemaan asiaa tarkemmin. Katoksen alla oli amme johon pulppusi kuumien lähteiden vettä. Kylän ihmiset olivat läheisillä teepelloilla pitkää työpäivää tekeviä maalaisia, jotka olivat tulleet rentouttamaan jalkojaan lämpimässä vedessä. Itsekin istahdin hetkeksi altaan reunalle, mutta en kovin kauaa jalkojani kärsinyt pitää paikoillaan, vesi oli nimittäin kuumaa!!




Senzun asema oli kuuluisa vanhoista junistaan. Katseltuamme hienon höyrylaivan lähtöä matkalle, nousimme itse vanhaan apt-junaan. Juna kulki hitaasti kauniiden luonnon maisemien keskellä suoraan vuorenrinnettä ylös hammasrattaiden avulla.



Junan saavutta perille bussi vei meidät kapeaa vuoristotietä kohti kuumia lähteitä, jotka toimivat hotellinnamme. Tie oli niin kapeaa, ettei kaksi autoa olisi mitenkään voinut mahtua rinnakkain. Hieman hirvitti taittaa matkaa isolla bussilla, varsinkin kun ikkunasta pystyi ihailemaan monen kymmenen metrin pudotusta alaspäin! Hotellille päästyä oli syytäkin huokaista helpotuksesta.

Hotellimme oli luonnon syleilyssä vuorien keskellä, eikä ihmisiä ollut pientä kylää lukuunottamatta. Pidän todella paljon luonnosta, joten hieman harmitti etten Rotaryjen ohjelmalta kerennyt tutustumaan ympäristöön paremmin. Illalla meille tarjottiin kattava japanilainen ateria japanilaiseen tyyliin: söimme matalien pöytien ääressä ja yllämme oli hotellin yukatat eli japanilaiset kylpytakit.

Hyvin nukutun yön ja ruhtinaallisen aterian jälkeen menimme Senzun asemalle asti bussilla. Sieltä jatkoimme junalla aina Nagaizumiin asti. Junassa oli koko matkan ikkunat auki, ja ympäröivien teepeltojen ihana tuoksu täytti junan. Junan ikkunasta näki hyvin paljon japanilaista maalaiselämää ja tottumaani perinteisempää Japania.

Nagaizumissa meitä tuli vastaan Nagaizumin Rotary klubi, joka oli yhteistyössä oman Rotary klubini kanssa. Pidimme koukousta Japanin perustajan, Yoneyama Umekichin, kunniaksi. Siksi pidimmekin kokousta, jossa minäkin pääsin pitämään puheen, Yoneyaman muistorakennuksessa. Kävimme myös hiljentymässä hänen haudallaan.





Koukouksen jälkeen menimme bussilla Tyynen Valtameren tuntumaan Atamiin, missä myös hotellimme olivat kuumat lähteet. Illalla vietettiin molempien Rotary klubien voimalla yhteistä juhlaa japanilaisten ruokien, pelien ja hyvän seuran täyteisessä yössä. Vaikka mahat olivat jo täynnä juhlan jälkeen, menin muutaman Rotary klubini jäsenen kanssa syömään Tyynenmeren sushia kaupunkiin. Uni tuli hyvin kuunnellessa meren aaltojen pauhinaa.







Aamulla syötiin buffetissa upeassa näköalaravintolassa. Syömisen jälkeen lähdettiin bussilla Hakoneen. Siellä ylitimme kauhukseni Ashinoko-järven laivalla, mikä ei ollut millään tavalla hauska kokemus laivavesivenekammoni-mikälieneen takia. Toiselta puolelta järveä matka jatkui hissillä vuoren rinnettä ylös. Hissi oli 18 hengen koppi, joka roikkui vaijereiden varassa ilmassa. Hississä oli tarkoitus nähdä Fuji-vuori, mutta pilvien takia näin vain hitusen lumisesta huipusta.



Ylhäällä olivat vetonaulana kuumat lähteet, joiden höyryissä valmistettiin "mustia kananmunia". Kuumien lähteiden vedet olivat luonnostaan niin kuumia, että niissä sai keitettyä kananmunia. Se vain antoi kananmunille mustan kuoren, muuta erikoista ei munissa sitten ollutkaan.



Lounaan jälkeen laskeuduimme hissillä vuoren toista rinnettä alas köysijuna-asemalle. Juna meni jyrkkää rinnettä pystysuoraan alaspäin köysien vetämänä. Kun nousimme pois tästä junasta, hyppäsimme seuraavaan. Se juna puolestaan kulki vuoren rinnettä alas siksakkia, eli kuljimme jonkin matkaa junalla yhteen suuntaan alaspäin, jonka jälkeen juna vaihtoi kulkusuuntaa ja jatkoi taas hitusen alaspäin.

Junaseikkailujen jälkeen bussi vei meidät Yokohaman halki Hanedan lentokentälle. Syötyämme illallisen lentokentälle menimme sen katolle ihmettelemään Tokiota, jonka näki aika hyvin lentokentältä. Lentokoneeseen noustuamme saimme siitä vielä paremman kuvan, kun kaarroimme Tokion yläpuolella.



Reissu oli upea ja Shizuoka on ehdottomasti yksi lempipaikoistani Japanissa. Todella kaunis luonto, rauhalliset pikkukylät, kuumat lähteet ja vihreä tee houkuttelevat minut sinne varmasti uudestaankiin! Nagaizumin Rotary klubin ihmiset toivottivatkin minut kovasti tervetulleeksi uudestaankin!

Taas sitä mennään

Eipä ole taas tullut kirjoitettua vähään aikaan... Jälleen siis kohokohtia viime ajoilta!

11.2. menimme ystävieni kanssa Yuki Matsuriin, eli lumi festivaaleille. Lumi festarit olivat Sapporon "Odori"-nimisellä alueella, joka on pitkä ja kapea kaupunkia halkova puistoalue. Alueella oli valtavia lumiveistoksia eri aiheista, ja veistosten edustat usein toimivat erilaisten esitysten lavana. Löysin myös suomalaisten kyhäämään sauna-aiheisen lumiveistoksen!






20.2. osallistuivat kaikki vaihto-oppilaat Sapporo International Night- tapahtumaan. Tapahtumassa jakaannuimme keskusteluryhmiin, joista sai valita mieluisensa. Minä päädyin keskustelemaan ilmastonlämpenemisestä japanin kieltä puhuvassa ryhmässä, johon kuuluin esimerkiksi Korean, Brasilian ja Japanin kansalaisia. Illalla pidettiin yhteistä kansainvälistä hauskanpitoa ja syötiin hyvää ruokaa!

25.-27.2. lähdin host äitini ja pikkuveljeni kanssa Togachikawaan. Siellä järjestettiin Buddhalainen "kuumien lähteiden kokous" (vai mitenkähän se olisi parasta suomentaa..). Nautittiin kuumista lähteistä ja tuli kuunneltua monet koskettavat tarinat pappien suusta ja elämästä. Myös näytelmiä, tansseja ja lauluesityksiä oli. Itse osallistuin japanilais-henkiseen Matsuri MAMBO tanssiin, vaikkei koreografiasta ollut hajuakaan!




12.3. oli Chitosen ystävyyskaupungin juhlat. Ystävyyskaupunki sijaitsi Alaskasta ja sieltä tuli noin 10 yläasteelaista tutustumaan Japaniin. Minä olin suurissa suosiossa paikalle tulleiden japanilaisten lasten parissa, jouduin monet kerrat kirjoittamaan nimikirjoituksia!

13.-14.3. menin ensimmäisen host perheeni kanssa Asahikawaan. Ensimmäinen päivä ajettiin hullussa lumimyrskyssä metsän keskellä sijoitsevaan hotelliin, jossa tietysti oli kuumat lähteet. Seuraavana päivänä mentiin Asahiyaman eläintarhaan viettämään mukavaa yhteistä päivää.







19.3. meillä oli koulussa "English Festival". Oltiin jo hyvän aikaa väkerretty näytelmien käsikirjoitusten parissa, ja viimein koitti näytöksen aika. Minä esitin mukaellussa versiossa "Madam Butterfly":sta amerikkalaista vaihto-oppilasta, joka rikkoi japanilaisen koulutytön sydämen. Paikalla oli ulkomaalaisia opettajia tuomaroimassa ja meidän näytelmämme voitti viihdytys ja skenario- palkinnot. ;)

20.-21.3. oli Rotarien orientoitumisleiri uusille Australian vaihto-oppilaille. Menimme Nisekoon ja pääaiheena oli tietysti Hokkaidon malliin laskettelu/lumilautailu. Mukavassa lumimyrskyssä sitä laskettiin vuoren rinnettä alas, 10 metriä pidemmälle ei juurikaan pystynyt näkemään! Illalla käytiin kuumilla lähteillä. Seuraavana päivänä mentiin bussilla Otaruun ostoksille ennen kuin palasimme takaisin omiin kaupunkeihimme.




25.3. alkoi kolmen viikon kevätloma. Heti ensimmäisenä päivänä oli Chitosen "Gourmet-juhla", missä oli tarjolla kaupungin erilaisia herkkuja. Paikalle saapuneet vieraiden tuli maistella kaikenlaista ja lopuksi merkata 3 parasta ruokalajia paperille. Eniten ääniä saaneet ruokalajit tietenkin palkittiin. :)



26.3. menin poikapartion kanssa tutustumaan Calbeen sipsi-tehtaaseen. Olipa piristävää nähdä niin monta perunaa, tuli ihan Suomi mieleen! Kyllä huomaa että perunaan oli kyllästynyt, täällä yleensä kohteliaasti kieltäydyn jos on perunaa ruokapöydässä tarjolla!

2.4. menimme Otaruun perheen kanssa ja sen jälkeen mummolaan Iwanai nimiseen paikkaan, eli host äitini synnyinpaikkaan. Host äitini vanhemmat elivät myös temppelissä, tosin heidän temppelinsä oli aivan eri laatua kuin tämä missä me asumme. Ensinnäkin se oli hyvin vanha ja yöllä oli himskutin kylmä! Tässä temppelissä asui myös usein meillä työskentelevä host enoni perheineen. Temppelin vastapäätä oli museo, joka oli rakennettu host äitini entisen koulun tiloihin. Pääsin näkemään millainen oli muinainen japanilainen luokkahuone.




4.4. oli Chitosen Latino-klubin juhlat. Eräs Boliviasta tullut ystäväni pyöritti sitä ja suurin osa ihmisistä oli Latenko-tanssin tai espanjan kielen opiskelijoita. Viihdyttämässä oli jazz-bändi ja minäkin (vaikka se noloa olikin) jouduin ystäväni pyörittämäksi salsan tahtiin.

6.4. menin ystäväni Seican luokse yöksi. Seica on tulossa elokuussa Suomeen vuodeksi vaihtoon, joten minulla oli paljon opetettavaa Suomesta. Meillä on suunnitelmissa että tulemme Suomeen yhtämatkaa, niin ei käy aika pitkäveteiseksi lentokoneessa. :)



8.4. alkoi taas koulu ja uusi lukuvuosi. Minusta tuli nyt sempai, eli 3. luokkalainen. Tunnelma oli kuin ensimmäistä kertaa kouluun tultuani 1. luokkalaisten reaktioita suomalaista vaihtaria kohtaan seuratessa!

29.4. oli karate-kisat. Kisojen alussa lausuin yli 300 harrastajan ja harrastajien perheiden edessä valan japaniksi! Onnistuin nujertamaan taistossani mustavöisen tytön, ja sijoituin kolmanneksi. Myöhemmin kuulin karaten opettajalta, että minulle hävinnyt tyttö oli hänen tiimistään kaikkein vahvin! ;)




1.5. en kyllä muistanutkaan koko Vapun olemassaolosta, en saanut siitä mitään vihiä täällä (samoin kävi pääsiäisen kanssa)! Menimme ystäväni Momon (suomeksi persikka) kanssa katsomaan uusinta Conan-elokuvaa. Elokuvan jälkeen menimme ostamaan japanilaisia herkkuja, taiyakia. Kojun myyjä katsoi minua hetken ja totesi että olen "se suomalainen vaihto-oppilas". Oli kuulemma moneen kertaan nähnyt minut sanomalehdessä, tunnenpa itseni nyt kuuluisaksi!

Opetin Momolle hyödyllistä suomea!

Saman päivänä tuli myös seuraava host perheeni minua tapaamaan. Seuraava perheeni vanhemmat ovat nuoria, eikä lapsia ole. Aiemmin he asuivat kerrostalossa, mutta koska meille 3 asunto olisi kuulemma ollut liian pieni, he muuttivat omakotitaloon (joka on ihan liian iso meille 3:lle!!). He lupasivat viedä minut ihan minne vain Japanissa minne haluankaan mennä! :)

3.-5.5. oli "Golden Week":ksi kutsuttu loma. Loman aikana menin kavereideni kanssa katsomaan uutta Liisa Ihmemaassa- leffaa ja vaihtareiden kanssa Sapporoon pyörimään. Sapporossa kuvataan joka päivä juna-aseman edessä päivän sää ja joitain mainoksia, ja taustalle valitaan ihmisiä. Mekin pääsimme taustalle pyörimään ja heiluttelemaan kylttejä, joissa luki oman maamme nimi. Illemmalle mentiin kuuntelemaan live-musiikkia Odorille. Bändin nimi oli Nakanishi Riku Trio.





5.5. tein vapaaehtoistyötä Shorinji Kempo- tiimini kanssa. Ensin kerättiin roskat Budokanin alueelta, sen jälkeen siirryttiin Aoba puistoon ja kerättiin roskat teiden varsilta. Palkaksi saimme syödä hyvässä seurassa yakisobaa ja paistettua lihaa!

9.5. menin 2. host perheeni ja host isän vapaaehtois-ryhmän kanssa Otarun akvaarioon. Vapaaehtois-ryhmällä oli aikomuksena viedä pyörätuoli-ihmisiä Otaruun retkelle, joten menimme etukäteen tutkimaan olivatko tilat sopivat moiseen ja millaisia mahdollisuuksia kaupungista löytyi.



Tässäpä taas elämää! Kävin juuri Rotary klubini kanssa pääsaarella retkellä, joten tarinoita siitä ensi viikolla! :)

Parhaat ystäväni.

Uusi vuosi, uudet kujeet

12.12. menin yoksi kolmannen host-perheeni "talolle", eli Buddha temppeliin. Vietettiin mukava ilta yhdessa tutustuen ja valmistautuen aamun tehtavaan, eli mochitsukiin. Mochi on yksinkertaisesti kuvailtuna "venyva riisikakku" ja mochitsuki tarkoittaa niiden tekemista. Ulkona oli puun rungon palaseen koverrettu kolo, johon kaadettiin kuumaa riisia. Riisia jauhettiin ensin isoilla puunuijilla, minka jalkeen sita ruettiin hakkaamaan nuijalla. Loppujen lopuksi riisista tuli tahmeaa taikinaa, joka vietiin sisalle. Sisalla taikinan sisaan leivottiin ankoa (makeita papuja) tai ne pyoriteltiin sesamissa tai kinakossa (mauste). Oli hyvvaa!

13.12. minut kutsuttiin Hokkaido Finland Societyn itsenaisyyspaivajuhlaan. Kuuntelin siella herra Suurlahettilaan puhetta ja tutustuin yliopistoa kayviin suomalaisiin vaihtereihin. Sen jalkeen mentiin Suomi-porukalla karaokeen. Oli yllattavan vaikeaa kayda pitkasta aikaa keskustelua suomeksi, ja pari kertaa aloitinkin puhumaan englanniksi! Oli muuten hyvin erikoista nahda japanilainen kantele-piiri. :)



15.12. oli oman Rotary-klubini joulujuhlat. Yllatyksekseni meininki muuttui yllattaen kun synttarilaulu alkoi soimaan ja paikalle karrattiin iso mansikkakakku, jonka paalle oli kirjoitettu nimeni. Kakkuilun jalkeen pelattiin bingoa (jonka voitin, paapalkintona kakku!) ja minigolffia.



19.12. oli jalleen Karate-kisat. Talla kertaa kokeilin ensimmaista kertaa Katatea (liikesarjoja), joissa nyt ei ollut toivoakaan menestyksesta mustavoista vastaan. Tulipahan yritettya kuitenkin! Kumite (kamppailu) meni hyvin, vaikkei voittoa tullutkaan. Kaksi hopea-mitalia kuitenkin karrasin mukanani kotiin. :)

22.12. oli Sapporon Rotary-klubini joulujuhlat. Siellakin pelattiin bingoa seka hupaisia kisailuja eri poyta-kuntien valilla. Itsekin osallistuin "pelleilyyn" oman counselorini kanssa. Ainakin oli hauskaa!

Joulu oli taalla hieman erilainen kuin Suomessa. Japanissa ei juurikan juhlita joulua, mutta minut kutsuttiin ensimmaisen host-perheen luokse sita viettamaan 24. paiva. Syotiin oikein jouluisesti sushia: riisia, raakaa kalaa, kalmaria, kalan matia ja merisiilia. Oli hyvvaa, vaikka kovin erilaista! Lahjojakaan ei juuri vaihdeltu, jokainen vain ostin noin 3 euron arvoisen paketin ja ne sitten vaihdettiin "pukin sakista". Itse joulupaivana syotiin joulukakkua host perheen kanssa, mutta mitaan muuta erikoista ei ollut. Ei edes joulukoristeita tai joululauluja, jipii!!

26.12. oli syntymapaivani. Ensimmainen host perheeni kutsuttiin meille, samoin eras kitaristi ja bolivialainen pillipiipari. Syotiin hyvin ja pidettiin hauskaa, oikein mukava meininki kertakaikkiaan. Synttarikakkuna oli Rotarien bingosta voitettu mansikkakakku, oli hyvaa!



31.1. paasin viettamaan japanilaista Uutta Vuotta, mika poikkesi taysin suomalaisesta. Syotiin hyvin ja paljon suvun voimin (tapasin myos ensimmaista kertaa toisen host veljeni Ryojin ja hanen vaimonsa Emin). Yhdentoista aikaan lahdettiin kaymaan Buddha-temppelilla, missa jonotettiin temppelin katolla olevan ison kellon luokse. Kelloa kumautettiin vuorotellen ja sen jalkeen rukoiltiin. Toimitus vastasi kaytannossa kristittyjen synnintunnustusta.
Temppelilta jatkettiin kaupungin Shinto-pyhakolle, jonka ovet aukesivat klo 12. Siina jonossa varjotellessa toivotettiin hyvat uudet vuodet ja jatkettiin jonottamista "alttarille", missa rukoiltiin. Taman jalkeen ostettiin ennustukset seuraavalle vuodelle, minun vuoteni 2010 on "keskiverto onnekas".




1.1. ryhdyttiin syomaan aamusta alkaen koko suvun kanssa. Jutusteltiin mukavia ja vain vietettiin aikaa yhdessa. Illalla mentiin oman perheen kanssa juhlimaan isoveljen syntympaivia kiinalais-hotelliin. Savustettuja ankanmunia, hainevakeittoa ja sitten hieman normaalimpia ruokia. Kakkua paastiin syomaan tallakin kertaa. :)

2.1. ensimmainen host perheeni pyysi minut Chitosen lumifestareille. Sinne tuli mukaan myos suomalainen sempaini Akaki, joka oli kaymassa Japanissa. Lumifestareille tuli vakea vaikka mista maista, esim. El Laos, Brasilia ja Indonesia. Yhdessa pelattiin lumisotaa ja kaytiin moottorikelkka-ajelulla, seka syotiin hyvaa ruokaa (tietenkin). Host aiti sai minut jopa syomaan osterin!




4. ja 5.1. menin ensimmaista kertaa laskettelemaan. Ostin noin 40 eurolla kaytetyt sukset ja kengat ja menin host isani uimaklubin mukana rinteeseen. Uimaklubi piti jasenilleen myos laskettelua talvisin, joten minakin laskin siella lapsosten joukossa. Rinnekin oli HIEMAN eri luokkaa kuin meilla Suomessa, taalta kun sentaan vuoria loytyy!



9. ja 10.1 menin host isan, host isan serkun ja host serkkuni kanssa lumilautailemaan Nisekoon. Lumilautailin ensimmaista kertaa, mutta kun minut raahattiin vuoren huipulle ja sielta piti laudan kanssa tulla alas, niin jotenkin siina oppi jo ensimmaisesta kerrasta. Lumilautailusta tulikin uusi harrastukseni. :) Nisekossa oli myos hieman enemman lunta kuin kotikaupungissani Chitosessa. Yovyimme hotellin ensimmaisessa kerroksessa, ja lunta oli tupruttanut niin paljon ettei ikkunasta nahnyt ulos. Sunnuntaina kotiin palatessa oli yhdessa kylassa jouduttu kaivamaan liikennemerkkejakin jo esiin lumikinosten alta, kun ne olivat niin korkeita.







12.12. oli Australian vaihtareiden jaahyvais-juhlat. Kaikkien Hokkaidon vaihtareiden Rotary-klubien edustajat, aussien host-perheet ja tutut kokoontuivat paikalle. 15.1. klo 7 jalkeen aamulla mentiin sanomaan lentokentalle viimeisen hyvastit, ennen kuin vaihtari-tovereiden lentokone lahti matkaan. Minun luokalleni tullut Australiainen tytto Katie lahti myos takaisin kotimaahansa 2 kuukauden vaihdon jalkeen 16.1..




24.1. menin kuuntelemaan japanilaisen ystavani koto-konserttia. Koto on vanha japanilainen soitin, joka muistuttaa hieman kanteletta. Konsertista kiiruhdin kiireenvilkkaan lentokentalle, silla Australiasta saapui 2 uutta vaihto-oppilasta, Laura ja Dylan. Torstaina oli saapunut jo ensimmainen aussi, Samantha.
Uusien vaihtareiden kunniaksi pidettiin tervetuliaisjuhlat 30.1.. Siella joutuivat kaikki vaihtarit pitamaan puheen, vanhemmat osoittaakseen japanin kielen taitojaan ja uudet esitellakseen itsensa. Minakin onnistuin minuutin verran rupattelemaan japaniksi ja sain yleison nauramaan, kun puhuin valiin Hokkaidon murretta. Myohemmin tuli muuan Rotari viela kertomaan, etta oli kovin yllattynyt miten hyvaksi japanini oli tullut viidessa kuukaudessa. :)



25.1. menin ensimmaista kertaa elamassani keilaamaan! Ai, Yuka ja Sacchi opettivat minulle tekniikan salat ja sain muutaman kerran kaikki keilat kaadettua. Ollaan kayty myos laulelemassa karaokea. Sen lisaksi olen kaynyt viikonloppuisin lumilautailemassa host isani kanssa, oppinut jopa oikeasti lumilautailemaan!




31.1. mentiin host isan ja kavereideni kanssa Shikotsuko-luonnonpuiston lumi-festareille. Siella oli jaasta kyhatty nakoala-parvi, jaaliukumakia, jaarata ja igluja. Alkuun katseltiin myos ilotulitusta.




1.2. muutin uuteen host perheeseen. Asun talla hetkella siis Buddha-temppelissa. Minulla on 9-vuotias pikkuveli Junshou, 13-vuotias pikkusisko Nanako ja vanhemmat Momoko ja Shouchou. Host isani on temppelin pappi, ja valilla host enoni tulee pariksi paivaksi asumaan meille tyon takia, koska hankin on pappi. Ainakin elamani on aktiivista nyt, kun saa juoksennella veljen kanssa ympari "palatsiamme".



4.2. minulla oli Shorinji Kempossa vyokoe. Olen nyt 3.kyu, eli ruskealla vyolla.

6.2. menin perheen kanssa jaakynttila-juhliin kaupungintalolle. Koko kaupungintalon ymparisto oli taynna jaakynttiloita ja jaaveistoskin loytyi. Joen rantaan oli rakennettu esiintymislava, joten alueella kuuli koko ajan live-musiikkia. Syotiin hyvin ja oltiin lumisotaa, loppujenlopuksi pikkuveli sai lumipesun. :)



Pakkasta ei juurikaan ole ollut, korkeimmillaan -10 asteen tienoilla. Lunta tulee kuitenkin sen puuttuvan pakkasenkin edesta. Viikonloppuna oli tarkoitus menna tapaamaan vaihtari-kavereita Sapporoon, mutta piti jattaa se kaynti sitten valista. Lumimyrskyn takia junat eivat liikkuneet ja kaikki tiet oli suljettu. Lunta tulikin yhden illan aikana noin 25cm. Muitakin luonnonihmeita on tullut koettua. Haitin maanjaristyksesta karsin minakin. Nukuin edellisessa host perheessa hieman huterassa parvisangyssa. Keskella yota herasin siihen kun sanky heiluu puolelta toiselle, eika siina unenpopperossa tietysti tajua yhtaan mista on kyse. Ihan reippaat satkyt sai siita ja jai loppuyon unet vahiin. :)

Ei ole ollut pitkaan aikaan innostusta kirjoitella tata blogia (on sen verran paljon muutakin tekemista), joten tuli tiivistetysti kirjoitettua kohokohtia taalla oloilusta. Kaikinpuolin on kuitenkin mennyt hyvin ja joka paiva on hauskaa!